Miten komposti toimii?

Kaikki luonnollinen materiaali hajoaa lopulta mullaksi. Ensimmäisinä mätänemisprosessissa ovat madot, isopodit ja muut pieneliöt, jotka tekevät raivaustyön ja pureskelevat materiaalia. Kun ne ovat ottaneet tarvitsemansa, bakteerit ja sienet – niin kutsutut mikro-organismit – jatkavat työtä. Ne hajottavat kaiken biologisen jätteen sisältämät alkuaineet ja muuttavat jäljelle jääneen jätteen mullaksi. Keittiöjätteen muuttuminen valmiiksi mullaksi voi kestää jopa kaksi vuotta, riippuen kompostointiastian tyypistä, kompostoitavasta materiaalista ja siitä, kuinka kompostia hoidetaan.

Kompostointia voi tehdä sekä pintakompostoinnilla että maan alle haudaten. Tässä artikkelissa keskitymme kuitenkin kompostikasan käyttöön, koska se pystyy käsittelemään suurempia määriä. Tämä voi tapahtua sekä avoimessa kasassa että astiassa. Avoin kompostikasa sopii hyvin puutarhajätteelle, kun taas astian etuna on, että lämpötilan ylläpitäminen on helpompaa ja tuholaiset voidaan pitää poissa.

Oikea lämpötila kompostille

Kun komposti toimii, se lämpenee – tämä johtuu kaikista työskentelevistä mikro-organismeista, eli ”ruumiinlämpöä”. Ihanteellisesti lämpötila ei saisi nousta yli 40 asteen. Jos lämpötila nousee liikaa, komposti voi ”paistua kuoliaaksi”. Tämä näkyy selvästi siten, että kompostin keskiosa muuttuu valkoiseksi, kun taas reunoilla materiaali on huonosti hajonnutta. Aseta komposti varjoisaan nurkkaan puutarhassa, sekoita usein ja lisää vanhaa kompostimultaa ravinnepitoisuuden laskemiseksi, sillä näin hidastat hajotusprosessia.

Samanlainen huolellisuus tarvitaan oikean kosteustason ylläpitämiseksi. Jos komposti kuivuu liikaa, mätänemisprosessi pysähtyy, ja jos se on liian märkä, se alkaa mädäntyä. Kastele kompostia kuumina kesäpäivinä ja lisää peitemateriaalia, jos se alkaa muuttua liian kosteaksi.

Kompostimurskain nopeuttaa hajoamisprosessia

Pensaat, oksat ja muu puutarhatyön yhteydessä ylijäävä kasvimateriaali sopii erinomaisesti kompostoitavaksi, mutta se kannattaa ensin silputa hajotusprosessin tehostamiseksi. Kompostimurska hienontaa puutarhajätteen tehokkaasti, ja jäljelle jää kuohkea kompostimateriaali. Sitä on hyvä sekoittaa puutarhamultaan tai kerrostaa muun materiaalin kanssa kompostikasassa hapen saannin lisäämiseksi mikro-organismeille.

Lisää happea kompostiisi

Mikro-organismien, jotka hoitavat mätänemisprosessia, on saatava happea toimiakseen. Jotta ne viihtyisivät ja pysyisivät hyvinvoivina, on tärkeää käännellä kompostia säännöllisin väliajoin. On hyvä yrittää kerrostaa ruokajäte silpun tai muiden peitemateriaalien, kuten kuivan lehtimateriaalin, turpeen tai maan kanssa. Näin kompostista tulee kuohkeampaa, ja peitemateriaali imee itseensä vettä, parantaa kosteustasapainoa ja lisää kompostiin hiiltä.

Mikä ei kuulu kompostiin?

Suurin osa kotitalousjätteestä voidaan kompostoida, myös kahvin suodattimet ja teepussit. Tällöin on kuitenkin tärkeää poistaa ensin nauhat ja tarrat. Ruokajätteet, kuten liha ja luut, hajoavat hitaammin, joten on hyvä idea leikata ne pienemmiksi paloiksi ennen kompostiin laittamista. Myös tuhka sopii sekoitettavaksi kompostiin, mutta varmista, että se on hienojakoista, sillä hiili ei hajoa. Joitakin asioita, jotka eivät kuulu kompostiin, ovat esimerkiksi tumpit, nahka ja siivouspöly. Vältä myös rikkakasvien laittamista kompostiin, jos ne ovat jo ehtineet kukkia ja siementää, sillä siemenet leviävät kompostimultaa käytettäessä.

Tutustu koko kompostimurskainvalikoimaamme.