Kasvinsuojeluaineet

Jos tiedät, että maillasi on paljon riistaeläimiä, tai että laiduntaminen aiheuttaa paljon vahinkoa taimille ja nuorille puille, sinun kannattaa käsitellä taimia jossain muodossa riistaeläimiltä suojaavalla aineella. Riistankarkoituskäsittely olisi tehtävä mahdollisimman myöhään kasvien pituuskasvun loputtua ja samaan aikaan ennen kuin riistaeläimet siirtyvät havupuiden ja muiden puiden talvilaiduntamiseen, yleensä lokakuussa.

Tosiasioita tukkimiehentäistä
Tukkimiehentäi on hyönteinen, joka syö pääasiassa nuorten havupuiden kuorta. Se on kiinnostunut vastahakatuista alueista, joissa sen matkaa ohjaa äskettäinkaadettujen puiden kantojen tuoksu. Täystiheä taimikko, maaperän muokkaus ja torjunta-aineella käsitellyt taimet ovat tehokkaita toimenpiteitä havupuiden tartuntojen torjumiseksi. Tukkimiehentäi on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa ja lajia tavataan aina Pohjois-Suomea myöten. Tukkimiehentäit parveilevat touko-kesäkuussa, kun lämpötila on yli 18 °C. Tukkimiehentäi pystyy tarvittaessa lentämään useita kilometrejä löytääkseen etsimänsä - tuoreet hakkuualueet! Matkaa ohjaa juuri hakattujen kantojen ja hakkuutähteiden tuoksu. Heti laskeutumisen jälkeen tukkimiehentäi munii munia, useimmiten jäljelle jääneisiin kantoihin, myös maaperään. Useiden toukkavaiheiden ja kuoriutumista edeltävien vaiheiden jälkeen valmis tukkimiehentäi kuoriutuu Etelä-Suomessa hakkuuvuodesta 2 vuoden kuluttua loppukesällä. Pohjois-Suomessa toukilla voi kestää 5 vuotta koteloitua ja varttua aikuiseksi. Osa kuoriutuvista tukkimiehentäistä ryömii maan pinnalle, osa jää seuraavaan kevääseen asti, jolloin ne nousevat esiin.

Lyhyesti tukkimiehentäistä
• Yksi hakkuu voi tuottaa noin 100 000 valmista tukkimiehentäitä/ha.
• Normaalisti tukkimiehentäi syö noin 20 mm2 kuorta päivässä!
• 80 % taimista on vaarassa kuolla, jos niitä ei käsitellä.
Riistaeläimet ovat metsän voimavara. Suojaamalla taimia riistakarkotteella on mahdollista kasvattaa sorkkaeläinkantoja ja samalla harjoittaa kannattavaa metsänhoitoa.

Miksi havupuiden taimia syödään?
Hirvien, peurojen, kauriiden ja metsäkauriiden määrä on kasvanut viimeisten 30-40 vuoden aikana. Yksi merkittävä syy on aluehakkuut, mikä on tuottanut suuria määriä saatavilla olevan ravinnon määrää ja tästä ovat hyötyneet erityisesti hirvet. Riistakantojen kasvu on lisännyt kilpailua houkuttelevasta ravinnosta ja epäsuorasti johtanut ravintopulaan. Tästä syystä riistaeläimet ovat alkaneet syödä esim. kuusia, mikä ei normaalisti kuulu niiden ruokalistalle. Kuusien istuttaminen männyn tilalle on lisännyt ruokapulaa, sillä mänty on riistan luonnollista ravintoa talvella. Suuremmat riistakannat ja mäntyjen vähäinen istutus aiheuttavat yhä suuremman syöntiuhan niille harvoille taimille, joita on istutettu. Jopa suhteellisen pieni sorkkaeläinkanta voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa yksittäiselle istutusalueelle, joten ampuminen ei aina ole ratkaisu. Yksi tekijä, joka vähentäisi riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja, on männyn istuttaminen sinne, missä tulisikin olla mäntyä. Vastineeksi metsänomistajat saavat puulajin, joka todella menestyy ja kasvaa paremmin kuin kuusi kyseisellä alueella.