Energi per kuutiometri takkapuuta

Raskaammat puulajit, kuten pyökki, tammi ja saarni, ovat energiasisällöltään kuutiometriä kohden parhaimmistoa. Ne palavat pitkään, muodostavat kauniin hiilloksen ja ovat siksi täydellistä takkapuuta jokaiseen kotiin.

Syyriä ei ole mukana listassamme, sillä sitä on harvoin saatavilla, mutta sen energiasisältö on jopa huikeat 4 500 kWh per kuutiometri.

Tiheys ja lämpöarvo vaihtelevat puun kasvupaikan ja kasvunopeuden mukaan. Hitaasti kuivalla maalla kasvanut puu on yleensä tiheämpää ja tuottaa enemmän lämpöä kuin nopeasti kostealla maalla kasvanut puu. Myös puun eri osien rasva-, pihka- ja hartsiainemäärät vaikuttavat sen lämmöntuottoon.

Valitsemalla oikean puulajin takkaasi, saat maksimaalisen energian ja kauniin, pitkäkestoisen palon.

Puun energiasisältö (kWh/m³)

Tarkista kosteus

Jos puun kosteus on yli 18 prosenttia, suurin osa sen lämpöenergiasta kuluu veden haihduttamiseen, ja samalla myös ilman saastepitoisuudet ovat korkeimmillaan. Kuivausaika riippuu puulajin tiheydestä, mutta yleisesti ottaen talvella kaadettu, halkaistu ja kevään sekä kesän aikana kuivatettu puu päätyy noin 25 prosentin kosteuteen. Lopullinen kosteus poistuu kuitenkin vasta, kun tulet tuoneeksi puun sisälle.

Kätevä tapa tarkistaa takkapuun kosteus on käyttää mittatikkuja:

1. Ota vastahakattu puutikku ja sahaa siitä pala, joka painaa tasan yhden kilon. Raa’assa puussa on noin 55 prosenttia vettä, joten tässä tapauksessa 550 grammaa tikusta on vettä.
2. Laita tikku muiden puiden kanssa kuivumaan.
3. Punnitse tikku uudelleen, kun arvioit kuivausajan riittäväksi. Kun paino on laskenut 600 grammaan, kosteus on noin 25 prosenttia (painon väheneminen grammoina = veden haihtuminen prosentteina).
4. Täytä puukori ja anna sen seistä sisällä vähintään vuorokauden ennen sytytystä.

Sekoitetaanko vai ei?

Paras takkapuu on sopivan kuiva, loput riippuu lähinnä henkilökohtaisesta mausta ja saatavilla olevasta puusta. Hyödyntämällä eri puulajien ominaisuuksia oikea sekoitus voi luoda takan, joka on sekä helposti sytytettävä että pitkäkestoinen. Havupuut palavat voimakkaammin kuin lehtipuut, joten ne sopivat hyvin tulen sytyttämiseen ja korkean palamislämpötilan nopeasti saavuttamiseen. Lisäämällä sekaan raskaampia puulajeja saa kuitenkin aikaan pitkään kestävän takan, jossa on kaunis hiillos. Esimerkiksi kuusi sopii hyvin yhteen pihlajan, tammen ja koivun kanssa.

Polta tammea

Jos sekoitettua puuta kannattaa käyttää joskus, se hetki on silloin, kun poltat tammea. Tammi sisältää paljon tanniineja, jotka vapautuvat vain, jos palamislämpötila on riittävän korkea; muuten savukanava voi vahingoittua. Tässä on erityisen tärkeää, että puu on todella kuivaa, jotta se halkeaa kunnolla. Vanhan maanviljelijäperinteen mukaan sopiva kuivausaika on kaksi kautta. Jos haluat olla varma, suositellaan kuitenkin, että tammesta ei käytetä yli 25 prosenttia, ja loput tulesta koostuu muusta puulajista.

Lähde: Jan-Erik Liss, Mälardalin korkeakoulu, opinnäytetyö ”Brännved - energiinnehåll i olika trädslag” (=Polttopuu – energiasisältö eri puulajeissa)